Eurooppa ei niele: Teslan FSD-turvallisuusluvut herättävät kysymyksiä
Reuters: Tesla esitti eurooppalaisille viranomaisille omat Full Self-Driving -tilastot — riippumattomat tutkijat kutsuvat niitä harhaanjohtavaksi markkinoinniksi.
Tesla on törmännyt uuteen esteeseen Full Self-Drivingin matkalla Eurooppaan. Reutersin mukaan yhtiö esitti Ruotsin ja Alankomaiden viranomaisille omat FSD-turvallisuustilastonsa, joita riippumattomat asiantuntijat eivät pitäneet täysipainoisena näyttönä vaan pikemminkin kiistanalaisena markkinointirakennelmana.
Päämoite ei koske sitä, että Tesla ylipäätään kerää tällaista dataa, vaan vertailumetodologiaa. Reutersin aiemmissa selvityksissä ja ulkopuolisten tutkijoiden arvioissa on jo noussut esiin sama ongelma: yhtiö asettaa kuljettajan avustinjärjestelmillä varustettujen autojen onnettomuusluvut vastakkain laajempien tai eri tavalla kerättyjen kansallisten lukujen kanssa. Lopputulos näyttää vahvemmalta kuin todellinen kuva vastaavilla teillä, vastaavilla kuljettajilla ja liikenneolosuhteilla.
Euroopalle aihe on erityisen herkkä. Tesla markkinoi FSD Supervised -järjestelmää, mutta itse nimi Full Self-Driving on ollut pitkään kiistanalainen: auto ei muutu täysin itseajavaksi, ja kuljettajan on seurattava tietä ja oltava valmis puuttumaan tilanteeseen. Euroopan viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa on jo esitetty kysymyksiä ylinopeudesta, käyttäytymisestä hankalilla tienpinnoilla ja siitä riskistä, että kuljettaja luottaa järjestelmään enemmän kuin pitäisi.
Alankomaiden viranomainen RDW on avainasemassa: hyväksyntä yhdessä maassa voi avata Teslalle tien laajempaan eurooppalaiseen julkaisuun. Mutta FSD:n eurooppalaisen version on täytettävä tiukemmat vaatimukset kuin amerikkalaisen, eikä Tesla voi vain siirtää Yhdysvaltain kokemusta EU:n teille. Panokset ovat korkealla: ilman eurooppalaista hyväksyntää FSD jää kalliiksi ominaisuudeksi rajatuilla markkinoilla; hyväksynnällä yhtiö saa lyömäaseen BMW:tä, Mercedes-Benziä, BYD:tä ja muita merkkejä vastaan, jotka myyvät myös avustinjärjestelmiä ja puoliautomaattista ajamista.
Ostajalle koko juttu tiivistyy yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: maksaako hän todellisesta avusta vai tulevan autopilotin lupauksesta? Jos järjestelmä vaatii jatkuvaa valvontaa, turvallisuustilastojen on selitettävä paitsi «kuinka monta onnettomuutta kilometriä kohden», myös milloin kuljettaja puuttui peliin, missä auto ajoi, millaisilla teillä ja millä säännöillä tapaukset on laskettu.
Autopilotin vaarallisin osa ei joskus ole koodissa, vaan ratin takana istuvan ihmisen odotuksissa.